Karhunpoika sairastaa...

Huomenta!

Blogissani on nyt hetken ollut hiljaiseloa... Syynä tähän on ollut lapseni...

Minä tyhmä luulin, että heti, kun ensikertalaisena opin lapsenhoitorutiinit, voin aloittaa kunnon laihduttamisen ja treenaamisen...Liityin pari viikkoa sitten Fitfarmin Superdiettiinkin ajatuksena saada raskauskilot mahdollisimman nopeasti pois...Eihän se sitten mennytkään niin...

Kuva: Google

Lapsemme on nyt 3 1/2 kk:tta ja laihduttaminen ja minun hyvinvointini on tärkeyslistalla viimeisenä. Lapsi on ollut koko ajan synytymmästään asti todella itkuinen ja olemme häntä lääkärissä käyttäneetkin jo pariin otteeseen. Neuvolassakin itkuisuus on huomioitu. Nyt kuitenkin viimeisen parin viikon aikana asia on eskaloitunut siihen pisteeseen, ettei lapsemme viihdy enää edes autossa tai rattaissa (joissa sentään koliikkilapset viihtyvät yleensä), vaan huutaa hysteerisenä niin kauan kunnes hänet ottaa syliin. Olen joutunut istumaan ja seisomaan vauva sylissäni suurimman osan päivää, sillä hän huutaa jopa isän sylissä. Tuttia hän ei syö, joten häntä ei saa lohdutettua kuin äidin sylillä ja tisulla. Tästä syystä oma kellontarkka punnitun ruuan syöminen on ollut aivan mahdotonta. Syön yleensä illalla kylmää ruokaa, kun olen vihdoin lapsen saanut nukahtamaan... Kärrykävelyjäkään emme ole pystyneet suorittamaan, sillä vauva huutaa rattaissakin... Edelleen lapsi nukkuu yöt 1-2h pätkissä, joten näillä univajeilla ja hyysteerisillä itkukohtauksilla en vain pysty laihduttamaan. Paino siis tippuu kyllä tässä  samalla kun en ehdi mitään syödäkään ja väsymykseltä ei oikein ruoka edes maistu. Mutta, kun minulle olisi laihduttamisen lisäksi se liikunta niin tärkeää. Se on niin iso henkireikä ja piristävä tekijä että... 

Kuva: Google

Mutta siis.. joo... olen todella pahoillani, että päivittely on kestänyt. Aijon edelleen jatkaa bloggaamista ja projektiani. Näistä vauvakiloista on päästy ensi vuoteen mennessä! Se on uusi tavoitteeni. Tavoiteaikataulua muutetaan heti, kun lapseni vointiin saadaan muutos aikaiseksi... Mutta nyt ei auta kuin keskittyä saamaan pikku-prinsessan vointi paranemaan päin...

Superdietti 2013 + imettäminen

Heissan!

Olen tässä tovin tuskaillut näiden raskauskilojen kanssa, kun musta tuntuu, ettei ne lähde millään pois, vaikkakin siis 13kg on jo karissut raskausajoista... Pitkän pohdinnan jälkeen päätin liittyä Fitfarmin Superdiettiin, joka alkoi 6.5.13 eli tämän viikon maanantaina.

Kuva: Google

Superdietti on tiukka kuuden viikon dietti. Viime vuonnahan olin mukana GoFatGo:ssa ja Litessä. Laihduin muutamia kiloja ja kiinteydyin todella hyvin. Eli tiedän, että Bullin ohjeet toimivat, kunhan niitä vain noudattaa pilkulleen...

Ja siinä päästäänkin tämän hetkiseen ongelmaan...

Olin valinnut miesten ruokavalion imettämisen vuoksi ja tarkoitus oli noudattaa sitä pilkulleen... En vain sitten tajunnut, että pienen itkuisen vauvan kanssa se saattanee olla pikkasen haastavampaa... Miesten ruoka-valio on tuntunut aivan liian suurelta minulle. Olenkin sitten mennyt soveltamaan. Olen syönyt osan miesten ohjeilla osan naisten... Olen syönyt pelkästään laihduttavien naisten ohjeiden mukaan aamupäivän ja illat ahminut... Olen tällä viikolla, superdietin ekalla viikolla syönyt päin persettä JOKAPÄIVÄ. Iltaan menessä nälkä on niin suuri, että olen joko ahminut proteiinipatukoita tai sitten niin kuin nyt viikonloppuna, olen paniikissa syönyt karkkia ja sipsiä, koska A) karkit lohduttavat sillloin, kun lapsi huutaa pää punaisena auton takapenkillä eikä hiljene (autonhan pitäisi olla se viimeinen paikka, jossa lapsen saa hiljaiseksi),  B) koska en tiedä koska seuraavan kerran saan karkkia, niin paniikissa olen ahminut varmuuden vuoksi varastoon... Todella tyhmää. Varsinkin kun tunnistan itseni täysin tunnesyöjäksi. Väsyneenä ja kärttyisenä syön ihan mitä käteeni vain saan, vaikka se olisi kiellettyä. Perustelen sen itselleni sillä, että olen sen ansainnut, kun jaksan tätä pikkuvauva-itku-huuto-arkea (meillä siis todella itkuinen vauva).  Sen lisäksi, että itse stressaan laihtumisestani ja siitä etten laihdu, neuvola jaksaa muistuttaa siitä, että mun "pitäisi nukkua silloin kun lapsi nukkuu" ja "muistaa syödä ja juoda hyvin, eikä missään nimessä saa laihduttaa"... Siinä sitten hieman stressitaso itsellä nousee, kun koittaa miettiä mikä olisi oikein. Noudattaa neuvolan ohjeita ja voida henkisesti huonosti vai liikkua ja laihduttaa ja sitä kautta voida psyykkisesti hyvin, mutta samalla pelätä, että mitä jos se maito nyt sittenkin loppuu... On tää kyllä hirveetä tunteiden tasitelua, kun on ensimmäinen lapsi ja haluaa tehdä kaiken oikein... (lapsihan on siis reilu 3kk:tta ja saa maidostani ilmavaivoja, joten pullloon siirtyminen ei olisi mikään maailmanloppu vauvalle -äidille kylläkin). 

Tässä siis haastettaa itselleni kerrakseen... 

 

P.S. Jos tätä tekstiä nyt sattuu lukea muut äidit, niin saa kommentoida ja kertoa oman mielipiteen laihduttamisesta ja  treenaamisesta täysimetyksen aikaan...

P.P.S Tähän loppuun laitan vielä SuperDietin aloitusmitat (senttejä lähtenyt viime mittauksesta joka paikasta vähäsen, jei!):

                                   06.05.13            29.04.13       MUUTOS:

RINTA:                       88                        90,5               (-2,5)

VYÖTÄRÖ:                  74                       75                   (-1)

NAPA:                         84                       84,5                 (-0,5)

LANTIO/PYLLY:          104,5                    106                 (-1,5)

LANTIO:                      99                      100                (-1)

REISI:                          61                       61,5                (-0,5)

HAUIS:                        26                       26                   (+/-)

POHJE:                        38,5                    39                   (-0,5)

 PAINO:                       68,2                   69,8                (-1,6)

 

Huhtikuun treenailut

Huomenta!

Välillä tuntuu, että tämä lapsiperhe-arki vie kaiken aikani enkä ikinä ehdi päivittämään blogiani. Treenaamista tai siis liikuntaa se ei sentään estä, sillä olen ottanut hyötyliikunnan käyttöön. Pakko, jos haluan joskus edes ehtiä vähän liikkumaan.

Ajattelin listata tähän hieman huhtikuun saldoa, vaikka nyt mennäänkin jo aika pitkällä toukokuussa...

Tässä on minun huhtikuun liikunnat. Keskimäärin reilu 4 liikuntasuoritusta per viikko. Tuosta puuttuu yksi kotijumppa, sillä Endomondo kirjaa vain liikkumiset. Ihan tyytyväinen olen Huhtikuun tuloksiin. Painoni putosi Huhtikuun aikana 1,7kg eli sen vajaa 500g/viikko, joka imettäjälle on hyvä vauhti. Itse toivoisin hieman nopeampaa pudotusta, koska pudotettavaa on vielä paljon. Mutta täytyy ajatella niin päin, että hyvä että edes vähän putoaa. =)

Tästä tuli nyt tälläinen pikapäivitys, kun tuo yksi tappelee itsensä kanssa leikkimatolla ja mies yrittää nukkua. Eli palaillaan taas paremmalla ajalla. Ja lupaan myös lisää kuvia, sillä löysin vihdoinkin kamerani!

Kärrykävely

Huomenta!

Eilen oli aivan ihana aurinkoinen päivä. Suhteellisen lämminkin, hieman tuulinen, mutta ihana päivä verrattuna Vappuun. Tästä innostuneena päätin lähteä palauttamaan kirjastoon kirjoja kävellen. Matkaahan kirjastoon meiltä on vain 3km. Pakkasin lapsen vaunuihin, laitoin kuulokkeet korvilleni, aurinkolasit päähän ja suuntasin ulos. 

Vauhtiin päästyäni ja kirjat palautettuani ajattelin, että kun kerran nyt ollaan liikkeellä niin eikös sitä sitten voi kävellä samalla käymään Lidlissä (oli äitiys-juttuja myynnissä - oli pakko hakea, kun en niistä viitsi kauheasti maksaa, kun ovat muuten niin väliaiakaisia vaatteita). Kirjastosta Lidliin oli n.2km. Sieltä menin ruokaostoksille Cittariin, sieltä Ryytiaittaan hakemaan Magnesium-sitraattia ja eksyinhän mä vähän Kapphaliin ostelemaan vauvan vaatteitakin... Sieltä sitten suuntasin kotiin. Matkaa tuli "pikku" kirjojen palautus-pyrähdykselle 9,56km ja aikaa kului reilu 2h. 

Oli aivan ihana kävellä, kun ei ollu oikein muutakaan tekemistä eiliselle päivälle. Sen lisäksi vauva nukkuu parhaiten rattaissa, joten hänenkin kannalta käveleminen on hyvä juttu. Syke pysytteli  siinä 155 tienoilla aina kävellessä. Otsa oli aivan hiestä märkä, kun pysähdyin vaaterekkien väliin shoppailemaan lastenvaatteita ja kotiin päästyä oli aivan pakko päästä heti suihkuun. 

Olin erittäin tyytyväinen omaan suoritukseeni sen päivän osalta....kunnes mieheni sanoi menevänsä kaverinsa kanssa tuohon lähimaaston pururadalle hieman harjoittelemaan. Mieheni ehdotti, että kävelisin siihen vaunujen kanssa, sillä vauva oli huutanut suoraa huutoa klo:14 asti. No, minäpäs lähdin sitten vielä kuuden maissa uudelle pikku-lenkille toiveena, että lapsi nukahtaisi vihdoinkin... Siitä iltalenkistä tuli 4,7km lisää matkaa. Nyt  en enää laittanut sykemittaria, sillä jalkani olivat sen verran tönköt, että otin iltakävelyn ihan palauttavana treeninä. 

Kaiken kaikkiaan eilen tuli sitten ulkoiltua reilu 3h ja kilometrejä kerrytettyä  reilu 14. Hyvä päivä siis!

Motivointivälineet

Heissan!!

Olen yrittänyt kehittää itselleni jonkinlaisia motivointikeinoja, koska pudotettavaa on niin paljon ja määränpää tuntuu liian kaukaiselta. Minullahan kertyi raskauskiloja hurjat +25kg joista synnärille jäi vain -7kg. Pudotettavaa jäi siis 18kg?! Tällä hetkellä painoni on 69,8kg eli olen 3kk:ssa pudottanut vain 5,2kg. (laihtumistahtini on ollut todella surkea n.400g/viikko). Jäljellä olisi vielä 12,8kg...

Päätin siis asettaa itselleni välitavoitteita, jotta tuloksia syntyisi...

Tavoite #1: ALLE 70KG. Lupasin itselleni, että saan värjätä hiukseni heti, kun vaaka näyttää kutosella alkavaa lukua. Tämä tapahtui 15.4.13 eli aika nopeasti siitä, kun olin ensimmäisen tavoitteeni itselleni asettanut (tavoitteen asetin huhtikuun eka päivä, eli kahdessa viikossa pudotin 1,5kg).

Kuva:Google

Ensimmäisestä tavoitteestani innostuneena asetin itselleni seuraavan tavoitteen:

TAVOITE #2: 68KG KAHDESSA VIIKOSSA. Ja sehän kosahti samantien... Eilen olisi tullut kaksi viikkoa täyteen, mutta painoni olikin noussut kahden viikon aikana +400g. joten tavoitetta ei saavutettu. En tiedä johtuiko se siitä, ettei minulla ollut siellä taustalla mitään motivointi-välinettä. En ollut luvannut itselleni mitään, siitä hyvästä, että pääsisin tavoitteeseeni...

TAVOITE #3: 65KG: kun painan 65kiloa saan aloittaa salitreenailun taas + menen uuteen kehonkoostumusmittaukseen... Eihän näin asetettu tavoite motivoi minua mitenkään, kun en ole asettanut itselleni mitään päivämäärää... "sitten joskus kun"... on aika leveä käsite...

Kuva: Google

Nyt korjaankin hieman tavoitteitani... TAVOITE#2 tulee saavuttaa 13.5 mennessä ja TAVOITE#3 tulee saavuttaa 13.6. mennessä!

TAVOITE#4: 60KG JA UUSI PUHELIN 1.8. mennessä! Haaveilen uudesta kännykästä, koska nykyinen on todella huono. Kännykkäni ei aina yhdistä ja välillä toisen ihmisen puheesta ei saa mitään selvää. Uskon, että tämä pikku motivointi-palkinto innostaa minua pudottamaan painoani, sillä uusi kännykkä tulee todella  tarpeeseen... 

Kuva: Google

Toivottavasti nämä julkiset välietappi-tavoitteeni saavat nyt aikaiseksi sen ryhtiliikkeen, jota todella tarvitsen tässä projetissani...

Mittaustulokset #3 + narinaa...

Huomenta!

 

Kuntoprojektini edistyminen tuntuu tällä hetkellä erittäin huonolta. Tuntuu, ettei tästä tule mitään, ettei raskauskiloni lähde pelkällä imettämisellä, ettei kärryttelystäni ole mitään hyötyä! Kaiken huipuksi olen eilisestä asti ollut flunssassa, enkä siistä syystä sitten tietenkään päässyt eilen jumppailemaan, kun kerrankin salilla olisi ollut synttäreiden kunniaksi ilmasia jumppia... :( Jotenkin nyt tuntuu, että universumi sotii muo vastaan. Lapsi on kipeänä ja sen kanssa on saanut ravata lääkärissä. Sen lisäksi ipana on muuttanut päivärytmiään niin, etten ole blogiakaan ehtinyt päivittelemään. Ennen minulla oli omaa aikaa aamulla klo: 6-8, mutta nykyään vauva herää klo:5.00 ja menee päikkäreille klo:7.00 jonka aikana mun täytyy pikaisesti syödä, käydä suihkussa ja siivota (kun kerran viikossa on asuntonäyttöjä meidän asunnossa, kun se on myynnissä).

 

Huoh! Ehkä siinä oli nyt sitten tämän päivän avautumiset ja päästään itse asiaan, eli laihdutusprojektin tuloksiin:

 

 

 

                                   29.4.13            08.04.13       MUUTOS:

RINTA:                       90,5                 90,3               (-0,2)

VYÖTÄRÖ:                  75                 77,5                (-2,5)

NAPA:                         84,5                85              (-0,5)

LANTIO/PYLLY:          106                108                 (-2)

LANTIO:                      100               102,5                (-2,5)

REISI:                          61,5               62,5                  (-1)

HAUIS:                        26                 25,5                  (+0,5)

POHJE:                        39                  39                  (+/-)

 PAINO:                       69,8                70,4               (-0,6)

 

Aika järkyttävää todeta, että paino on pudonnut 200g per viikko?!??!?!?! Ei tästä todellakaan tule mitään ilman laihduttamista. Pelkällä imettämisellä näistä raskauskiloista päästään vasta ensi vuoden puolella. Ehkä ärsyttävintä tässä on se, että painoni on ollut jo kilon vähemmän viime viikolla, mutta ruokapäiväkirjaa katsoessani huomaan, että olen melkein joka päivä mutustanut jotain herkkua, viikonloppunakin tuli nyt syötyä  2 pussia karkkia ja puoli pussia sipsejä... että joo... taitaa olla ihan oma vika, etteivät kilot katoa... :(

 

Tässä teille (sekä itselleni) hieman jotain järkyytävää kuvaa tältä aamulta:

Takamus on yhtä leveä kuin hartiat...

pömppistä löytyy vieläkin ja reidet ovat aivan jäätävät....

ei näy selkälihaksia...

 

 

Nyt oli pakko laittaa ensimmäiset viralliset projektikuvat näkyviin kahdesta syystä:

1. mahdun vihdoinkin noihin samoihin vaatteisiin, joissa viime vuoden kuvat on otettu (helpompi verrata kuvia)

2. ehkä saattanee "hieman" motivoida muo, kun näen kuinka hirveässä kunnossa sitä oikein ollaan... 

 

 

Jos jotain positiivista yrittää tästäkin päivästä etsiä niin...

 

9.3.2013 + 29.4.2013

9.3.2013 + 29.4.2013

 

On mulla ainakin pylly pienentynyt 4cm, ja navan kohdalta lähtenyt 13cm, kun näitä kuvia vertaa... 

 

 

 

Ei voi, kun ottaa itseään niskasta kiinni, lopettaa herkuttelu ja keksiä jokin parempi motivointitavoite...

 

 

 

Jumppavideot

Heissan!

Suoritan tällä hetkellä aerobiseni kärrykävelynä. Sen lisäksi olen yrittänyt pähkäillä, miten suorittaisin lihaskuntoharjoittelua nyt äitiyslomalla... Salille, kun en vielä halua mennä näiden ylimääräisten kilojeni kanssa (en vain kehtaa). Jumppiin olisi tarkoitus mennä, mutta ongelmaksi on muodostunut se, etten ole saanut illalla enää aikaiseksi lähteä mihinkään, kun mies on tullut töistä kotiin. Jotenkin sitä on vain niin väsynyt iltaisin, ettei mikään hikijumppa/bodypumppi kiinnosta. Aamuisin olisi paras aika, mutta kaupungissani ei ole ohjattuja tunteja aamupäivisin eikä noin pientä voi lapsiparkkiin edes vielä jättää... 

Ainoaksi vaihtoehdoksi tällä hetkellä jää siis kotijumppa. Olenhan jo kerran kokeillut FitFarmin kotijumppa -ohjeita -joista pidin- mutta nyt halusin kokeilla "ohjattua" lihaskuntoharjoittelua....

Kävin siis paikallisessa kirjastossa lainaamassa pari jumppa-DVD:tä. Mitään Jennien blogissa olevia mielenkiintoisia jumppa DVD:tä ei kirjastoni valikoimiin tietenkään kuulunut. Joten otin randomilla sitten kaksi DVD:tä kokeiluun...

Ja oi voih... 

Ensimmäinen oli "15-minuutin harjoitukset for Dummies". Kuulosti sen verran hauskalta ja ymmärrettävältä, että oli pakko ottaa kokeiluun. Sen lisäksi pakko myöntää, että tuo vartin jumppa houkutteli ehkä eniten. Jotenkin sitä kotona tuntuu, ettei ole tuntia aikaa rehkiä itselleen, kun pitäisi siivota, pestä pyykkiä, käydä kaupassa ja tehdä miljoona muutakin asiaa (tiedän -selityksen makua-)...

 

Tämä oli täysi pettymys. Tai siis en tiedä millaisia nuo jumpat olisivat olleet, sillä en pystynyt niitä kokeilemaan. DVD:n takana luki, että puhuttu suomeksi, mutten jostain syystä löytänyt sellaista vaihtoehtoa valikosta. Miehenikin yritti eikä hänkään löytänyt muuta kuin tuon tanskaksi dupatun version.... Ja pakko myöntää, että tanskankieli on minulle sellainen yökötys, että huh huh! En vain yksinkertaisesti pysty kuuntelemaan sitä (toisilla tämä ongelma on yleensä ruotsinkielen kanssa). En siis ole kokeillut tätä, kun kieli tökkii... Nyt kun sen näin julkisesti menin kertomaan, tuntuu selitys hieman huonolta... Taidan kyllä ottaa itseäni sen verran niskasta kiinni, että tämän viikon aikana vielä kokeilen uudestaan -ilman ääniä- tätä ohjelmaa...

Toinen lainaamani DVD oli: "Aerolates". Muo on aina kiinnostanut pilates, kun siinä on niitä staattisia pitoja, jotka tekevät harjoittelusta rankkaa....

Juuh... en tiedä, miten tämän nyt sanoisi....ehkä jumppavideot eivät ole muo varten, tai mä olen todella nirso, mutten mä tykännyt tästäkään... Ohjelma olisi kestänyt 55minuuttia, mutta mun oli pakko lopettaa 30 minuutin kohdalla. Ehkä vika oli siinä että pilates liikkeitä oli yhdistetty aerobisten liikkeiden kanssa tai siis pilatesliikkeet tehtiin aerobisesti, sykettä nostattaen, niin en sitten tykännyt yhtään. Koin, että liikkeet tehtiin aivan liian nopeaan tahtiin. Minkään näköistä staattista pitoa ei ehtinyt tulemaan, hengittämisestä ei oikein ollut minulla tietoakaan ja keskivartalon jännittäminen unohtui kokoajan, kun yritin vain huitoa mukana (pakko sanoa tähän väliin, että olen harratsanut tanssia yli puolet elämästäni, joten ongelmanani ei suinkaan ollut mukana pysyminen, vaan se, että noin nopeasti liikkeet tehtynä niistä tuli vain aerobicia eikä pilateksen lihasten jännittämisestä ollut tietoakaan)...

En siis tykännyt näistä kumastakaan. Aion vielä ehkä kokeilla tuota tanskalaista uusiksi ilman ääniä ennen kuin palautan nämä kirjastoon ja kokeilen lainata jotain muita. 

Jos jollain on tietoa hyvistä jumppa-dvd:stä, niin otan ilolla vastaan ehdotuksia...